Mun ve-ve-verkostosta puuttuu palanen. .

Nyt opintojakson päättyessä pysähdyimme pohtimaan mitä palasia jäi puuttumaan verkostoitumisosaamisestamme.

Tulimme siihen tulokseen, että jatkossa meidän olisi tarpeellista verkostoitua enemmän työelämää ja omaa alaa kehittävien tahojen kanssa. Koemme myös että lisäperehtyminen ja verkostoituminen kansainväliseen toimintaan olisi hyödyllistä.

Häpin tuotos: aloittelevan opettajan verkostoitumisötökkä

Verkostoitumisötökkä löytyy täältä.

Synteesi oppimisteemasta 1 : Mitkä ovat opettajan verkostoitumisen hyödyt opettajan ja oppilaan näkökulmasta?

Tässä synteesissä teemme yhteenvedon siitä, mitä olemme dialogisesti työskennelleen  löytäneet vastaukseksi oppimisteeman 1. autenttisiin oppimiskysymyksiin.

Verkostoitumalla muiden kanssa opettaja saa merkittävää hyötyä työhönsä. Takavuosien suomiräppäriä lainaten: "jos haluu saada on pakko antaa." Vain jos opettaja on itse valmis jakamaan osaamistaan ja tietämystään, saa hän myös osaamista itselleen. Verkostoissa yhdessä toimimalla saadaan parhaimmillaan luotua sellaista tietoa, mitä kukaan verkoston jäsenistä ei kykene yksin luomaan.

Opettajan verkostoituminen koituu mielestämme aina myös opiskelijan hyödyksi, jollain tavalla. Opettajan oman ammatillisen tietotaidon kartuttaminen verkostoitumisen kautta tuo opetuksen sisältöön ajankohtaista osaamista ja monipuolisempaa näkökulmaa. Työssäoppimisen näkökulmasta opiskelijan hyöty näyttäytyyy käytännössä työssöoppimispaikkojen saatavuutena. Mitä verkostoituneempi opettaja on paikallisten alan yrittäjien kanssa, sitä helpommin opiskelija voi löytää itselleen työssä oppimispaikan. Työnantajien tunteminen helpottaa opettajaa oikean työssäoppimispaikan ja sopivan opiskelijan yhteensaattamisessa.

Työssäoppimisen ja ammatillisten tietojen ylläpitämisen kannalta opettajan verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää. Olemalla kiinnostunut työssäoppimispaikkojen tavoista tehdä asioita ja keskustelemalla työelämän edustajien kanssa, oppii opettajakin aina uutta sekä pysyy ajan hermolla. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta ajatelen tki-toiminta, jossa opettajat, opiskelijat ja alueen elinkeinoelämä työskentelevät yhdessä, tutkien ja kehittäen alaa, vaatii verkostoitumista.Tki-toiminta parhimmillaan on Helakorven ajatuksen mukaista synergisen osaamisen kehittämistä. Tässä ajatuksessa mielestämme kiteytyy hyvin se, mitä verkostoituminen parhaimmillaan tuottaa.

Kuten Helakorpi toteaa, ei kaikkien tarvitse osata kaikkea, kun toimitaan verkostoissa.Pohdimme, että käytännön tasolla tämä voisi olla esim. opetusmateriaalien jakamista verkostoissa tai opettajavaihtoa, niin että jonkun alan erityisosaaja opettaa tietyn opintokokonaisuuden useammassa oppilaitoksessa. Tämähän koituu myös opiskelijoiden hyödyksi.


Aivan kuten oppiminenkaan ei tapahdu enää yhdessä ympäristössä, ei opettajakaan voi ajatella verkostoitumisen tapahtuvan vain yhden kanavan kautta. Opettajan täytyy löytää omaan persoonaan ja työnkuvaan sopiva  yhdistelmä, johon mielestämme olisi hyvä kuulua somessa verkostoitumista opettajien eri ryhmiin liittymällä, kansallisissa tai kansainvälisissä hankkeissa toimimista joillan tasolla sekä sisäisissä ja lähiverkostoissa toimimista paljon. Näillä ajatuksilla lähdemme kehittelemään opintojakson tuotosta, aloittelevan opettajan verkostoitumiskuviota.

Verkostoitumisen hyödyt

1.Mitkä ovat opettajan verkostoitumisen hyödyt opettajan ja oppilaan näkökulmasta?

• Mitä hyötyä opettaja saa itselleen siitä, että hän verkostoituu muiden opetusalan ihmisten kanssa?

Helakorven (2012,1) mukaan verkostoissa toimiminen mahdollistaa sen, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea, vaan toimijat auttavat toisiaan jakamalla  erityisosaamistaan.

Helakorpi (2012, 1) toteaa myös, että erityisosaamisen jakamisen lisäksi verkostot voivat yhdessä kehittää uutta, synergistä osaamista, jota ei ole millään muulla verkostolla.
Toimivien käytäntöjen vaihto ja vertaistuen saaminen on tärkeää. 

• Mitä hyötyä opettajalle on verkostoitumisesta työnantajien ja yritysmaailman edustajien kanssa?

Ammattikorkeakoulujen on  pystyttävä tki-toiminnan osalta suunnitelmallisemmin palvelemaan alueen pk-yrityksiä ja palvelusektoria niiden tarpeita vastaavalla tavalla (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012, 32). Tämän lauseen valossa ammattikorkeakoulun opettajan näkökulmasta verkostoituminen yritysmaailman edustajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, koska tutkimus, kehittämis - ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on sekä kesussa että ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa nostettu yhdeksi tärkeimmistä elementeistä amk-opetusta kehitettäessä.

Ammattikouluissa opettaja tutustuu ja pitää yhteyttä työnantajiin työssäoppimisen valvonnan yhteydessä. Näistä kontakteista on paljon hyötyä opettajalle. Tulevien työssäoppimispaikkojen järjestäminen onnistuu huomattavasti helpommin, jos opettajalla on jo paikallisia alan toimijoita tiedossaan. Työnantajien tunteminen helpottaa opettajaa oikean työssäoppimispaikan ja sopivan opiskelijan yhteensaattamisessa.

• Mitä mahdollista hyötyä oppilaalle koituu siitä, että opettaja on verkostoitunut?

“Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälisyys tukee opiskelijoiden kansainvälisyyttä”, todetaan kesussa. Tämä on minusta itsestään selvää, koska opettajalla joka pitää kansainvälisyyttä tärkeänä ja toimii itse kansainvälisissä verkostoissa, on positiivinen asenne kansainvälisyyttä kohtaan. Hänellä on myös kontakteja joiden avulla opiskelijatkin pääsevät mukaan kansainväliseen toimintaan, esim. hanketyön, työssäoppimisen tai ulkomailla opiskelun merkeissä.

Verkostoitunut opettaja pystyy antamaan mahdollisia työssäoppimispaikkojen kontaktitietoja oppilailleen. Lisäksi opettajan verkostojen lisääntynyt tietomäärä ja asiantuntijuus hyödyttää tiedonhankkimisessa oppilasta.

• Miten opettajan työ helpottuu verkostoitumisen myötä?

Edu.fi artikkelissa, joka käsitteli TVT:tä opetuksessa löytyi listaus, jossa kuvailtiin mitä sosiaalisessa mediassa verkostoitumisen avulla voi saavuttaa. Alla suora lainaus artikkelista:

Verkostojen avulla voi esimerkiksi

• löytää uusia toimintaideoita
• toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaasti
• hankkia kätevästi oleellista informaatiota
• välttää päällekkäistä työtä
• vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
• selvittää ongelmia ja
• oppia uutta.

(Rongas 2012)

• Miten opettajan työ monipuolistuu verkostoitumisen myötä? Miten opettajan työ muuttuu verkostoitumisen myötä?

Verkostoituminen keventää opettajan työtä, sillä verkostoissa yhteisiä asioita voidaan kehitellä vertaistuotantona sen sijaan, että opettaja työstäisi asiaa yksin omassa työhuoneessaan. Verkostoissa syntyy joukkoäly, kun mestarit ja noviisit yhdistävät tietonsa. Nyky-yhteiskunnassa kukaan ei voi hallita kaikkea, joten tukeutuminen muihin ihmiseen on välttämätöntä. Sosiaalisen median verkostoissa on valtava ihmisten tiedoista ja taidoista koostuva varanto. Jaettu tieto ei myöskään vähennä ihmisen tietoa, vaan usein pelkästään lisää sitä, sillä jakaja saa myös verkostoista tietoa itselleen. (Röngäs 2012)

• Miten paljon opettajan aikaa kuluu verkostojen ylläpitoon ja kasvattamiseen?

Opettaja on sekä yhteiskunnan muutoksien, että koulun pedagogisten kehittämistarpeiden vuoksi haasteiden viidakossa. Erilaiset ongelmat ja kehittämistarpeet lisääntyvät enenevässä määrin ja nopeassa tahdissa. Kari Kiviniemen tutkimuksesta (2000) seuraavassa otoksena pieni osa opettajien kokemista haasteita, joita eri suunnilta kouluille asetetaan:

- koulun avaaminen ympäristöönsä

- yhteydet muihin kouluihin

- osallistuminen arvokeskusteluun

- tietoisuus opettajasta vaikuttajana

- lasten ja nuorten kulttuurin tuntemus

- kotien tukeminen kasvatuskysymyksissä

- opettajien yhteistyön edistäminen

(Aaltola 2002, 49-50.)

 

• Mitä hyötyä opettaja voi saada, jos organisaatiossa muutkin ovat verkostoituneita?

Asiantuntijat rakentavat yhteistä osaamista ja artefakteja, joiden pohjalta he voivat toimia jatkossa. Yhteisen käsitteistön luominen, koskien toimintajärjestelmiä, työvälineitä, osallistujien rooleja tms. mahdollistaa verkostomaisen toiminnan. Osaaminen verkostoissa toimivassa organisaatiossa ei voi perustua pelkästään yksilöiden henkilökohtaiseen osaamiseen, vaan tarvitaan myös organisaatio-osaamista sekä verkosto-osaamista. (Helakorpi 2011, 153.)

Synteesi oppimisteemasta 2.

Synteesi oppimisteemasta 2: Mitä ovat ammatillisen opettajan verkostoitumisen kanavat?

Olemme opintojakson materiaaleihin perehtyen ja dialogia käyden löytäneet toisen oppimisteemamme autenttisiin oppimiskymyksiin seuraavanlaisia vastauksia.

Helakorpi oli mielestämme viisaasti tiivistänyt opettajan verkostoitumisen kanavat sisäisen verkostoon, lähiverkostoon ja etäverkostoon. Näiden pohjalta lähdimme työstämään toista oppimiskysymystämme.

Tulimme siihen tulokseen, että uudelle opettajalle tärkein verkosto on sisäinen verkosto eli oman oppilaitoksen opettajat ja muu henkilökunta. Koimme että verkostoituminen oman oppilaitoksen sisällä on vähäisintä, mitä opettaja voi ja opettajan pitää tehdä verkostoitumisen eteen. Oman oppilaitoksen opettajilta ja muulta henkilökunnalta aloitteleva opettaja saa arvokasta tietoa koulun käytänteistä ja pedagogisiin kysymyksiin liittyvistä asioista.

Lähiverkostoista keskustellessamme koimme, että niiden merkitys korostuu varsinkin niiden oppilaiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän tukea opiskelunsa aikana. Silloin opettajan lähiverkostoihin voi kuulua esim. opiskelijan tukihenkilö tai muita sosiaalialan toimijoita koulun oppilashuoltoon kuuluvan henkilökunnan lisäksi. Niiden opettajien kohdalla, joiden työnkuvaan kuuluu työssäoppimisen valvonta ja ammattikorkeakouluissa tki-toiminta, yhteydet paikallisiin työnantajiin ovat tärkeässä roolissa lähiverkostoissa.

Tulimme siihen tulokseen että, etäverkostojen luomisessa ja ylläpitämisessä sosiaalinen media on merkittävässä asemassa. Erilaisiin sosiaalisen median palveluihin (Twitter, Facebook, LinkedIn, Google+ jne.) liittymällä opettaja voi etsiä jo tuntemiaan ihmisiä ja myös verkostoitua aivan tuntemattomien kanssa. Etäverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen sosiaalisen median avulla on varmasti yhteydessä opettajan yleiseen aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Pohdinnoissamme tulimme siihen tulokseen, että ennen etäverkostojen kutomista kansainvälisten projektien kautta opettajan tulee olla verkostoinut jo kahdella edellisellä tasolla. OPH ajaa voimakkaasti kansainvälistä yhteistyötä sekä toisella asteella että korkeakouluissa, joten tämän päivän opettajalla tulee olla valmiudet kansainväliseen toimintaan ja verkostoitumiseen.

Kysymyksen 2 kehittelyä

2.Mitä ovat ammatillisen opettajan verkostoitumisen kanavat

Oppilaitoksen ja opettajan verkostoitumista voidaan kuvata kolmella tasolla: oppilaitoksen sisäinen verkosto (tiimityö, prosessit),lähiverkosto (joka liittyy yhteistyöhön oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä olevien oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden tahojen kanssa) ja etäverkosto (joka on suurelta osin moderniin sähköiseen viestintään perustuvaa toimintaa, myös kansainvälistä). (Helakorpi 2014)

Sisäinen verkosto

Oppilaitoksen sisäinen verkosto

1. Oman osaston työkaverit ovat saman ammattialan asiantuntijoita ja yhteistyö heidän kanssaan antaa nuorelle opettajalle eniten substanssi osaamisen kannalta. Kukaan ei tiedä omaltakaan ammattialaltaan kaikkea ja mitä suurempi joukko saman alan ihmisiä asioita pohtii, sitä suurempi mahdollisuus on sille, että joku on sen tarvittavan asian tietäjä.
2. Oman koulun muut alaan joillain tavoin liittyvät osastot. Keudassa on samassa oppilaitoksessa monta koulutusohjelmaa joiden toiminta sivuaa toisiaan joillain tapaa. Esim. meillä Järvenpäässä on talonrakentajat, maalarit, sisustajat, sähköasentajat ja puusepät joiden kaikkien yhteistyöllä saavutetaan monia synergia etuja. Kaikki edellä mainitut osastot voivat osallistua harjoitustyömaana toimivien omakotitalojen rakentamiseen. Tällä saadaan mielekästä tekemistä oppilaille ja kustannuksissa säästetään huomattavia summia, kun harjoittelumateriaalit tulevat hyötykäyttöön.

 

3. Oman koulun muut opettajat ja henkilökunta. Heiltä saa arvokasta tietoa koulun käytänteistä ja pedagogisiin kysymyksiin liittyvistä asioista.

Lähiverkosto

Lähiverkostoista voidaan puhua myös alueellisina verkostoina. Alueellinen verkosto tarkoittaa esim. tietyn seutukunnan tai isommankin alueen yhteistyötä. Siinä voi olla mukana hyvinkin monenlaisia tahoja, kuten elinkeinoelämää, yleissivistävät oppilaitoksia,alueen ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot. (Helakorpi 2012, 2.)

Kokemukseni mukaan opettajan tulisi hyödyntää ainakin seuraavia paikalllisia verkostoja.

1. Koulutuksenjärjestäjän muut toimipisteet. Koulutuksenjärjestäjällä voi olla useitakin toimipisteitä, joissa järjestetään samaa koulutusta.
2. Paikalliset työnantajat
3. Sosiaalipalvelut

Etäverkosto

Etäverkostoihin voidaan lukea kuuluvaksi kansalliset ja kansainväliset verkostot. Etäverkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen nykytekniikka antaa meille mainioita apuvälineitä.

• Miten kansallisten verkostojen kautta opettajan on mahdollista kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan?

• Mitä verkostoja opettajan työssä vähintään tarvitaan?

i

• Kuinka opetushallitus on määritellyt kansainvälisen yhteistyön tavoitteet.

Opetushallituksen yleisiä tavoitteita  

– lisätään ammatillisen osaamisen vertailtavuutta Euroopassa

– edistetään ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon

suorittaneiden liikkuvuutta sekä eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittymistä

– ottaa käyttöön ECVET

• Liikkuvuutta lisätään

• opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta lisätään:

tavoitteena on lisätä pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta 30 % , opettajien kansainvälisiä työelämäjaksoja ja muuta liikkuvuutta 20 %

• tehostetaan ulkomailla suoritettuja opintojen, työssäoppimisen ja työkokemuksen

hyväksilukemista osana ammatillisen tutkinnon suorittamista

• Koulutuksen kansainvälistä kehittämistä edistetään

• edistetään osallistumista kansainväliseen vertaisoppimiseen ja –arviointiin
• vaikutetaan aktiivisesti Kööpenhaminan prosessin tavoitteenasetteluun ja edistetään niiden saavuttamista Suomessa
• lisätään opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostojen yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012, 27)

Synteesiä opintojakson etenemisestä

Sunnuntai-illan Lync-palaverissa keskustelimme opintojakson etenemisestä. Pohdimme etenemistä ja mietimme millaiseen tahtiin postauksia blogiin teemme, miten aikataulutamme työskentelyä ja mitä kaikkea Google Drivesta siirretään blogiin ja kuinka isoina osina, jotta se olisi helppolukuista ja rakenteeltaan selkeä.

Päädyimme siihen, että seuraavan postauksen teemme kysymyksestä 2.Jaamme  sen kolmeen eri postaukseen, jolloin siitä tulee selkeä ja helposti luettava. Jarkko lisää postaukset blogiin vielä tänään. Jatkamme keskustelua kysymyksen 2 teemoista blogissa ja teemme synteesin blogiin tiistaina.

Kysymyksen 1 työstämistä jatkamme vielä Drivessa ja Kati tekee postauksen siitä keskiviikkona. Synteesi kysymyksestä yksi on blogissamme perjantaina. Sirkka jakaa meille erilaisia verkostoitumismalleja tuotoksen pohjaksi.Päätimme tehdä opintojakson tuotoksemme Google Driven piirtovälineellä, jolloin tuotos on helposti kaikkien muokattavissa ja kommentoitavissa. Tuotoksen työstäminen alkaa viimeistään perjantaina.

Autenttisten oppimiskysymysten käsittelyn "välikatsaus"

Tässä mennään tällä hetkellä, vielä on työtä tehtäväksi!

1.Mitkä ovat opettajan verkostoitumisen hyödyt opettajan ja oppilaan näkökulmasta?

• Mitä hyötyä opettaja saa itselleen siitä, että hän verkostoituu muiden opetusalan ihmisten kanssa?

Helakorven (2012,1) mukaan verkostoissa toimiminen mahdollistaa sen, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea, vaan toimijat auttavat toisiaan jakamalla  erityisosaamistaan.Itse ajattelen, että käytännön tasolla tämä voisi olla esim. opetusmateriaalien jakamista verkostoissa tai opettajavaihtoa, niin että jonkun alan erityisosaaja opettaa tietyn opintokokonaisuuden useammassa oppilaitoksessa ja taas joku toinen opettaja opettaa toisen kokonaisuuden useammassa oppilaitoksessa. Miten esim. opettajavaihto on käytännössä mahdollista, siitä minulla ei ole käsitystä. Onko Sirkka ja Jarkko teidän oppilaitoksissa tehty tällaista?

Helakorpi (2012, 1) toteaa myös, että erityisosaamisen jakamisen lisäksi verkostot voivat yhdessä kehittää uutta, synergistä osaamista, jota ei ole millään muulla verkostolla. Tässä Helakorven ajatuksessa mielestäni kiteytyy hyvin se, mitä verkostoituminen parhaillaan tuottaa.Yhdessä dialogisesti toimien ja keskustellen sekä asiantuntemuksiaan yhdistäen ihmiset saavat enemmän aikaan. Parhaimmillaan hyvin yhteen työskentelevä tiimi saa aikaan sellaista, mitä  kukaan ryhmän jäsenistä ei kykenisi yksin tuottamaan.

• Mitä hyötyä opettajalle on verkostoitumisesta työnantajien ja yritysmaailman edustajien kanssa?

Ammattikorkeakoulujen on  pystyttävä tki-toiminnan osalta suunnitelmallisemmin palvelemaan alueen pk-yrityksiä ja palvelusektoria niiden tarpeita vastaavalla tavalla (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012, 32). Tämän lauseen valossa ammattikorkeakoulun opettajan näkökulmasta verkostoituminen yritysmaailman edustajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, koska tutkimus, kehittämis - ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on sekä kesussa että ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa nostettu yhdeksi tärkeimmistä elementeistä amk-opetusta kehitettäessä.

• Mitä mahdollista hyötyä oppilaalle koituu siitä, että opettaja on verkostoitunut?

“Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälisyys tukee opiskelijoiden kansainvälisyyttä”, todetaan kesussa. Tämä on minusta itsestään selvää, koska opettajalla joka pitää kansainvälisyyttä tärkeänä ja toimii itse kansainvälisissä verkostoissa, on positiivinen asenne kansainvälisyyttä kohtaan. Hänellä on myös kontakteja joiden avulla opiskelijatkin pääsevät mukaan kansainväliseen toimintaan, esim. hanketyön, työssäoppimisen tai ulkomailla opiskelun merkeissä.

• Miten opettajan työ helpottuu verkostoitumisen myötä?

Edu.fi artikkelissa, joka käsitteli TVT:tä opetuksessa löytyi listaus, jossa kuvailtiin mitä sosiaalisessa mediassa verkostoitumisen avulla voi saavuttaa. Alla suora lainaus artikkelista:

    Verkostojen avulla voi esimerkiksi

•         löytää uusia toimintaideoita
•         toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaasti
•         hankkia kätevästi oleellista informaatiota
•         välttää päällekkäistä työtä
•         vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
•         selvittää ongelmia ja
•         oppia uutta.

(Edu.fi, 2012)

Vaikka näkökulma olikin sosiaalisen median kautta verkostoitumiseen, samat asiat pätevät mielestäni muuhunkin verkostoitumiseen. Yksin toimien kaikkeen Edun listalla mainittuihin asioihin joutuisi käyttämään paljon enemmän aikaa. On myös merkittävää, että yhdessä toimien saadaan aikaiseksi laadukkaampaa ja monipuolisempaa tuotosta, yksi+yksi onkin enemmän kuin kolme. Toisen ajatukset ruokkivat omia ja päin vastoin, lopputulemat ja ratkaisut hahmottuvat yhteisten pohdintojen kautta kuin itsekseen.

• Miten opettajan työ monipuolistuu verkostoitumisen myötä? Miten opettajan työ muuttuu verkostoitumisen myötä?

• Miten paljon opettajan aikaa kuluu verkostojen ylläpitoon ja kasvattamiseen?

Opettaja on sekä yhteiskunnan muutoksien, että koulun pedagogisten kehittämistarpeiden vuoksi haasteiden viidakossa. Erilaiset ongelmat ja kehittämistarpeet lisääntyvät enenevässä määrin ja nopeassa tahdissa. Kari Kiviniemen tutkimuksesta (2000) seuraavassa otoksena pieni osa opettajien kokemista haasteita, joita eri suunnilta kouluille asetetaan:

- koulun avaaminen ympäristöönsä

- yhteydet muihin kouluihin

- osallistuminen arvokeskusteluun

- tietoisuus opettajasta vaikuttajana

- lasten ja nuorten kulttuurin tuntemus

- kotien tukeminen kasvatuskysymyksissä

- opettajien yhteistyön edistäminen

(Aaltola 2002, 49-50.)

Edellinen herätti itsessäni paljon ajatuksia. Opettajalta vaaditaan vähimmilläänkin paljon aikaa pitää yllä suhteita eri verkostoihin. Kuinka paljon sitten itse kukin aikaansa käyttää, on varmasti suurelta osin persoonakysymys. Toki siihen vaikuttanee myös se, millaista luokkaa hän opettaa (kuinka paljon ryhmässä on opiskelijoita, ovatko he erityistä tukea tarvitsevia, onko heillä paljon poissaoloja tai muutoin opiskelujen etenemistä haittaavia asioita), sekä miten kyseessä olevassa organisaatiossa on sovittu asioita hoidettavan. Ajan käyttöön vaikuttaa myös varmasti se, kuinka aktiivinen on kyseisen opettajan rooli ja kiinnostus muita otoksessa listattuja asioita kohtaan. Ääripäässä on varmaan opettaja, jonka aikaa kuluu erilaisten verkostojen ylläpitoon 24/7, eikä tahdo riittääkään.

• Mitä hyötyä opettaja voi saada, jos organisaatiossa muutkin ovat verkostoituneita?

2.Mitä ovat ammatillisen opettajan verkostoitumisen kanavat

a) alueellisesti

• Mitä kaikkea alueelliset verkostot pitävät sisällään?

b) kansallisesti

• Miten kansallisten verkostojen kautta opettajan on mahdollista kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan?
• Mitä verkostoja opettajan työssä vähintään tarvitaan?

c) kansainvälisesti

• Kuinka opetushallituksen kautta koulutuksen järjestäjä on määritellyt kansainvälisen yhteistyön tavoitteet.

Ja kaikkiin näihin verkostoitumisen tasoihin liittyen:

• Miten paljon opettajan aikaa kuluu näitä verkostoja ylläpitäessä ja kehittäessä?
• Miten opiskelijoita hyödyttää opettajan aktiivisuus näissä verkostoissa?

3.Mitä ammatillisen opettajan työssä tarkoittaa työelämälähtöisyys?

Uskomme, että alueelliset verkostot- kohdassa tulee tämä käsiteltyä. Tämä on kuitenkin niin tärkeä asia, että pidämme varmuuden vuoksi kysymystä täällä mukana, jotta asia tulee huomioitua ja selvitettyä.

Lähteet:

Aaltola, J. 2002. Opettaja sivistyksen rakentajana. Teoksessa Sallilla, P & Malinen, A. (toim.) Opettajuus muutoksessa. Vantaa: Dark Oy, 49-62.

Helakorpi,S. 2012. Verkostot ja muuttuva asiantuntijuus. Viitattu 30.3.2014. https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxza2lsbHNrbm93aG93fGd4OjY1YmE3NzJmOGQzNzVlMWE.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Opetus ja kulttuuriministeriö 2012. Viitattu 31.3.2014. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf.

Edu.fi. 2012. Materiaaleja ja työtapoja. Tvt opetuksessa. Päivitetty 7.11.2012. Luettu 1.4.2014.

http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely

HäPi-ryhmän autenttiset kysymykset

1.Mitkä ovat opettajan verkostoitumisen hyödyt opettajan ja oppilaan näkökulmasta?

• Mitä hyötyä opettaja saa itselleen siitä, että hän verkostoituu muiden opetusalan ihmisten kanssa?

• Mitä hyötyä opettajalle on verkostoitumisesta työnantajien ja yritysmaailman edustajien kanssa?
• Mitä mahdollista hyötyä oppilaalle koituu siitä, että opettaja on verkostoitunut?
• Miten opettajan työ helpottuu verkostoitumisen myötä?
• Miten opettajan työ monipuolistuu verkostoitumisen myötä? Miten opettajan työ muuttuu verkostoitumisen myötä?
• Miten paljon opettajan aikaa kuluu verkostojen ylläpitoon ja kasvattamiseen?
• Mitä hyötyä opettaja voi saada, jos organisaatiossa muutkin ovat verkostoituneita?

2.Mitä ovat ammatillisen opettajan verkostoitumisen kanavat

a) alueellisesti

• Mitä kaikkea alueelliset verkostot pitävät sisällään?

b) kansallisesti

• Miten kansallisten verkostojen kautta opettajan on mahdollista kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan?
• Mitä verkostoja opettajan työssä vähintään tarvitaan?

c) kansainvälisesti

• Kuinka opetushallituksen kautta koulutuksen järjestäjä on määritellyt kansainvälisen yhteistyön tavoitteet.

Ja kaikkiin näihin verkostoitumisen tasoihin liittyen:

• Miten paljon opettajan aikaa kuluu näitä verkostoja ylläpitäessä ja kehittäessä?
• Miten opiskelijoita hyödyttää opettajan aktiivisuus näissä verkostoissa?

3.Mitä ammatillisen opettajan työssä tarkoittaa työelämälähtöisyys?

Uskomme, että alueelliset verkostot- kohdassa tulee tämä käsiteltyä. Tämä on kuitenkin niin tärkeä asia, että pidämme varmuuden vuoksi kysymystä täällä mukana, jotta asia tulee huomioitua ja selvitettyä.