Autenttisten oppimiskysymysten käsittelyn "välikatsaus"

Tässä mennään tällä hetkellä, vielä on työtä tehtäväksi!

1.Mitkä ovat opettajan verkostoitumisen hyödyt opettajan ja oppilaan näkökulmasta?

• Mitä hyötyä opettaja saa itselleen siitä, että hän verkostoituu muiden opetusalan ihmisten kanssa?

Helakorven (2012,1) mukaan verkostoissa toimiminen mahdollistaa sen, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea, vaan toimijat auttavat toisiaan jakamalla  erityisosaamistaan.Itse ajattelen, että käytännön tasolla tämä voisi olla esim. opetusmateriaalien jakamista verkostoissa tai opettajavaihtoa, niin että jonkun alan erityisosaaja opettaa tietyn opintokokonaisuuden useammassa oppilaitoksessa ja taas joku toinen opettaja opettaa toisen kokonaisuuden useammassa oppilaitoksessa. Miten esim. opettajavaihto on käytännössä mahdollista, siitä minulla ei ole käsitystä. Onko Sirkka ja Jarkko teidän oppilaitoksissa tehty tällaista?

Helakorpi (2012, 1) toteaa myös, että erityisosaamisen jakamisen lisäksi verkostot voivat yhdessä kehittää uutta, synergistä osaamista, jota ei ole millään muulla verkostolla. Tässä Helakorven ajatuksessa mielestäni kiteytyy hyvin se, mitä verkostoituminen parhaillaan tuottaa.Yhdessä dialogisesti toimien ja keskustellen sekä asiantuntemuksiaan yhdistäen ihmiset saavat enemmän aikaan. Parhaimmillaan hyvin yhteen työskentelevä tiimi saa aikaan sellaista, mitä  kukaan ryhmän jäsenistä ei kykenisi yksin tuottamaan.

• Mitä hyötyä opettajalle on verkostoitumisesta työnantajien ja yritysmaailman edustajien kanssa?

Ammattikorkeakoulujen on  pystyttävä tki-toiminnan osalta suunnitelmallisemmin palvelemaan alueen pk-yrityksiä ja palvelusektoria niiden tarpeita vastaavalla tavalla (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012, 32). Tämän lauseen valossa ammattikorkeakoulun opettajan näkökulmasta verkostoituminen yritysmaailman edustajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, koska tutkimus, kehittämis - ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on sekä kesussa että ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa nostettu yhdeksi tärkeimmistä elementeistä amk-opetusta kehitettäessä.

• Mitä mahdollista hyötyä oppilaalle koituu siitä, että opettaja on verkostoitunut?

“Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälisyys tukee opiskelijoiden kansainvälisyyttä”, todetaan kesussa. Tämä on minusta itsestään selvää, koska opettajalla joka pitää kansainvälisyyttä tärkeänä ja toimii itse kansainvälisissä verkostoissa, on positiivinen asenne kansainvälisyyttä kohtaan. Hänellä on myös kontakteja joiden avulla opiskelijatkin pääsevät mukaan kansainväliseen toimintaan, esim. hanketyön, työssäoppimisen tai ulkomailla opiskelun merkeissä.

• Miten opettajan työ helpottuu verkostoitumisen myötä?

Edu.fi artikkelissa, joka käsitteli TVT:tä opetuksessa löytyi listaus, jossa kuvailtiin mitä sosiaalisessa mediassa verkostoitumisen avulla voi saavuttaa. Alla suora lainaus artikkelista:

    Verkostojen avulla voi esimerkiksi

•         löytää uusia toimintaideoita
•         toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaasti
•         hankkia kätevästi oleellista informaatiota
•         välttää päällekkäistä työtä
•         vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
•         selvittää ongelmia ja
•         oppia uutta.

(Edu.fi, 2012)

Vaikka näkökulma olikin sosiaalisen median kautta verkostoitumiseen, samat asiat pätevät mielestäni muuhunkin verkostoitumiseen. Yksin toimien kaikkeen Edun listalla mainittuihin asioihin joutuisi käyttämään paljon enemmän aikaa. On myös merkittävää, että yhdessä toimien saadaan aikaiseksi laadukkaampaa ja monipuolisempaa tuotosta, yksi+yksi onkin enemmän kuin kolme. Toisen ajatukset ruokkivat omia ja päin vastoin, lopputulemat ja ratkaisut hahmottuvat yhteisten pohdintojen kautta kuin itsekseen.

• Miten opettajan työ monipuolistuu verkostoitumisen myötä? Miten opettajan työ muuttuu verkostoitumisen myötä?

• Miten paljon opettajan aikaa kuluu verkostojen ylläpitoon ja kasvattamiseen?

Opettaja on sekä yhteiskunnan muutoksien, että koulun pedagogisten kehittämistarpeiden vuoksi haasteiden viidakossa. Erilaiset ongelmat ja kehittämistarpeet lisääntyvät enenevässä määrin ja nopeassa tahdissa. Kari Kiviniemen tutkimuksesta (2000) seuraavassa otoksena pieni osa opettajien kokemista haasteita, joita eri suunnilta kouluille asetetaan:

- koulun avaaminen ympäristöönsä

- yhteydet muihin kouluihin

- osallistuminen arvokeskusteluun

- tietoisuus opettajasta vaikuttajana

- lasten ja nuorten kulttuurin tuntemus

- kotien tukeminen kasvatuskysymyksissä

- opettajien yhteistyön edistäminen

(Aaltola 2002, 49-50.)

Edellinen herätti itsessäni paljon ajatuksia. Opettajalta vaaditaan vähimmilläänkin paljon aikaa pitää yllä suhteita eri verkostoihin. Kuinka paljon sitten itse kukin aikaansa käyttää, on varmasti suurelta osin persoonakysymys. Toki siihen vaikuttanee myös se, millaista luokkaa hän opettaa (kuinka paljon ryhmässä on opiskelijoita, ovatko he erityistä tukea tarvitsevia, onko heillä paljon poissaoloja tai muutoin opiskelujen etenemistä haittaavia asioita), sekä miten kyseessä olevassa organisaatiossa on sovittu asioita hoidettavan. Ajan käyttöön vaikuttaa myös varmasti se, kuinka aktiivinen on kyseisen opettajan rooli ja kiinnostus muita otoksessa listattuja asioita kohtaan. Ääripäässä on varmaan opettaja, jonka aikaa kuluu erilaisten verkostojen ylläpitoon 24/7, eikä tahdo riittääkään.

• Mitä hyötyä opettaja voi saada, jos organisaatiossa muutkin ovat verkostoituneita?

2.Mitä ovat ammatillisen opettajan verkostoitumisen kanavat

a) alueellisesti

• Mitä kaikkea alueelliset verkostot pitävät sisällään?

b) kansallisesti

• Miten kansallisten verkostojen kautta opettajan on mahdollista kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan?
• Mitä verkostoja opettajan työssä vähintään tarvitaan?

c) kansainvälisesti

• Kuinka opetushallituksen kautta koulutuksen järjestäjä on määritellyt kansainvälisen yhteistyön tavoitteet.

Ja kaikkiin näihin verkostoitumisen tasoihin liittyen:

• Miten paljon opettajan aikaa kuluu näitä verkostoja ylläpitäessä ja kehittäessä?
• Miten opiskelijoita hyödyttää opettajan aktiivisuus näissä verkostoissa?

3.Mitä ammatillisen opettajan työssä tarkoittaa työelämälähtöisyys?

Uskomme, että alueelliset verkostot- kohdassa tulee tämä käsiteltyä. Tämä on kuitenkin niin tärkeä asia, että pidämme varmuuden vuoksi kysymystä täällä mukana, jotta asia tulee huomioitua ja selvitettyä.

Lähteet:

Aaltola, J. 2002. Opettaja sivistyksen rakentajana. Teoksessa Sallilla, P & Malinen, A. (toim.) Opettajuus muutoksessa. Vantaa: Dark Oy, 49-62.

Helakorpi,S. 2012. Verkostot ja muuttuva asiantuntijuus. Viitattu 30.3.2014. https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxza2lsbHNrbm93aG93fGd4OjY1YmE3NzJmOGQzNzVlMWE.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Opetus ja kulttuuriministeriö 2012. Viitattu 31.3.2014. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf.

Edu.fi. 2012. Materiaaleja ja työtapoja. Tvt opetuksessa. Päivitetty 7.11.2012. Luettu 1.4.2014.

http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely